Kapselointi vai ilmatiivistys? Samalta kuulostavat termit, mutta eri tarkoitus

Rakennusalalla on paljon termejä, jotka kuulostavat tutuilta, mutta tarkoittavat käytännössä eri asioita. Kapselointi ja ilmatiivistys ovat tästä hyvä esimerkki.

Näihin termeihin törmää suunnitelmissa, työmailla ja tuotekeskusteluissa lähes viikoittain. Useimmiten kyse on pienestä väärinkäsityksestä, mutta joskus väärä termi johtaa myös väärän tuotteen tai työmenetelmän valintaan. Silloin aikaa kuluu turhaan asian selvittelyyn, ja pahimmillaan työ joudutaan tekemään uudelleen.
Siksi termien ero kannattaa tuntea.

Kapseloinnin tarkoitus on eristää haitta-aineet

Kapselointi tarkoittaa, että haitta-aine eristetään ympäristöstään. Haitta-ainetta ei poisteta rakenteesta, vaan sen kulkeutuminen estetään tiiviillä pinnoitteella, joka on tyypillisesti epoksipohjainen. Näin voidaan estää haitallisten yhdisteiden pääsy sisäilmaan tai niiden kulkeutuminen ympäröiviin rakenteisiin.

Menetelmää käytetään esimerkiksi silloin, kun rakenteessa on haitta-aineita sisältäviä materiaaleja, mutta niiden poistaminen ei ole teknisesti tai taloudellisesti kannattavaa. Tällaisia kohteita voivat olla esimerkiksi PAH-yhdisteitä sisältävät rakenteet.

Jotta ratkaisu toimii suunnitellusti tarvitaan oikea tuote ja huolellinen alustan valmistelu. Myös dokumentoinnilla on tärkeä rooli, jotta rakenteeseen jäävä haitta-aine voidaan huomioida tulevissa korjaus- ja muutostöissä.

Ilmatiivistys parantaa rakenteen toimivuutta

Ilmatiivistys puolestaan liittyy rakennuksen toimivuuteen. Sen tavoitteena on estää hallitsemattomat ilmavuodot ja niiden mukana kulkeutuva kosteus, höyry, hajuhaitat ja epäpuhtaudet. Tyypillisiä ilmatiivistyskohteita ovat esimerkiksi läpiviennit, ikkuna- ja oviliitokset sekä alapohjan ja seinärakenteiden liittymät.

Oikein toteutettu ilmatiivistys parantaa rakenteen tiiveyttä, vähentää lämpöhäviöitä ja auttaa ehkäisemään kosteuden ja höyryn siirtymistä rakenteisiin. Samalla voidaan parantaa sisäilman laatua ja rakennuksen energiatehokkuutta.
Vaikka ilmatiivistys vähentää epäpuhtauksien kulkeutumista sisäilmaan, sen tarkoitus ei ole kapseloida haitta-aineita.

Miksi termien erolla on merkitystä?

Käytännössä sekaannukset syntyvät usein jo suunnitteluvaiheessa.

Jos suunnitelmassa puhutaan kapseloinnista, mutta todellinen tarve on ilmatiivistys, urakoitsija voi päätyä etsimään täysin vääränlaista ratkaisua. Vastaavasti ilmatiivistystuote ei automaattisesti sovellu haitta-aineiden kapselointiin.
Kun tavoitteesta puhutaan oikeilla termeillä, myös oikean tuotteen ja työmenetelmän valinta helpottuu.

Yhteinen ymmärrys vähentää virheitä

Rakennushankkeessa suunnittelijat, urakoitsijat, tavarantoimittajat ja valmistajat tarkastelevat kohdetta hieman eri näkökulmista. Siksi on luonnollista, että termejä käytetään joskus eri tavoin.

Mitä aikaisemmin kohteen tavoite ja tarvittava ratkaisu varmistetaan, sitä sujuvammin projekti etenee. Selkeä terminologia vähentää tulkinnanvaraa, nopeuttaa päätöksentekoa ja auttaa välttämään turhia lisäkustannuksia.
Myös tuotevalmistajalla on tässä tärkeä rooli. Vastuu ei pääty tuotteen toimitukseen, vaan siihen kuuluu myös koulutus, tekninen tuki ja opastus oikean ratkaisun valinnassa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tuotteiden käyttöedellytykset, työmenetelmät ja valmistajakohtaiset ohjeet käydään läpi ennen työn aloittamista.

Vaikka käyttötarkoitus olisi sama, eri valmistajien tuotteilla voi olla toisistaan poikkeavia vaatimuksia esimerkiksi alustan kosteuden, esikäsittelyn tai asennusolosuhteiden suhteen. Siksi pelkkä tuotteen valinta ei vielä ratkaise kaikkea, vaan onnistuminen syntyy oikean tuotteen, oikean menetelmän ja riittävän tuen yhdistelmästä.

Jos et ole varma, onko kohteessasi kyse kapseloinnista vai ilmatiivistyksestä, asia kannattaa selvittää ennen tuotteiden valintaa. Oikea ratkaisu löytyy yleensä nopeasti, kun lähtötiedot käydään yhdessä läpi.

Tutustu ilmatiivistys- ja kapselointuotteisiin